10 miinusta Bangkokissa asumisessa

Bangkok on ihana, energinen ja sopivasti outo kaupunki. Se on valtava ja sinne mahtuu kaikkea mahdollista. Bangkokissa voisi asua varmasti vaikka kuinka kauan, eikä silti tuntisi sen jokaista kolkkaa. Aina löytyy jotain uutta.

Mutta onhan Bangkokissa huonojakin puolia. Meille henkilökohtaisesti merkittävin on tietysti se, että meidän koira, perheet ja iso osa ystävistä asuu melkein toisella puolella maapalloa. Isoja juttuja ulkomaalaiselle ovat myös haastavat työmarkkinat sekä viisumi- ja työluparumba. Yhteiskunnallisiin aiheisiin, kuten sotilashallintoon, en tässä – tai ehkä koskaan – koske pitkällä kepilläkään.

Mutta sitten on liuta arkisempia, enemmän ja vähemmän merkittäviä asioita, jotka välillä rassaavat hermoja, aiheuttavat ennen aikaisia harmaita hiuksia tai ihan vaan vaikeuttavat elämää eri tasoilla. Tässä 10 sellaista, jotka ovat usein omassa elämässä läsnä ja mielessä.

Juomakelvoton hanavesi

Tiedän, että juomakelpoinen hanavesi on isolle osalle maailmaa ihan utopiaa, mutta itselle tämä on ollut yksi isoimpia muutoksia. Hanavettä ei Bangkokissa siis kannata juoda, eli vesi pitää kantaa jostain muualta kotiin. Monien hotellien yhteydessä on vesiautomaatteja, joissa voi muutamalla bahtilla täyttää omat vesipullot, ja näitä me ollaan ennen totuttu käyttämään. Meidän kotitalossa tai missään ihan lähistöllä sellaista ei kuitenkaan ole. Lisäksi törmäsin hiljattain tietoon, että jonkun sorttisten tutkimusten mukaan noissa vesiautomaateissa olisi ollut aika hitokseen paljon hygieniaongelmia. Vähän alkoi mietityttää, että tulisiko automaattia enää käytettyä vaikka sellainen olisikin…

Ensimmäiset viikot muuton jälkeen me roudattiin kaupasta kotiin litran muovisia vesipulloja ja voitte vaan arvata, että niitä meni paljon. Tällä hetkellä me tilataan Tescosta muiden ostosten yhteydessä kuuden litran kanistereita. Periaatteessa vesiongelma on siis ratkaistu. Paitsi että koska lahopäät ei aina muista tilata, tulee välillä tilanteita, että huomaamme vesivarantojen yllättäen huvenneen. Ja sitten taas haetaan niitä litran pulloja lähikaupasta.

Bangkokissa toimii myös yrityksiä, jotka toimittavat kotiin isoja uudelleen täytettäviä vesisäilöitä ja käyvät vaihtamassa säännöllisin väliajoin tyhjät täysiin – tämä olisi varmasti ympäristöystävällisin vaihtoehto, katsotaan kannattaisiko meidän jossain vaiheessa vielä vaihtaa tähän.

Yllättävät hintaerot

Ihmiset yleensä ajattelevat, että Thaimaassa kaikki on ihan sika halpaa. Vaan ei se ihan niinkään ole. Tuontituotteet ovat täällä usein todella hintavia, esimerkiksi monet kansainväliset kosmetiikkamerkit ovat kalliita. Suurin tragedia itselleni on juustojen kalleus! Perinteiseen thaimaalaiseen ruokavalioon ei juurikaan maitotuotteita kuulu, joten 99% juustoista on tuontikamaa ja näin ollen siis kalliita (oma ruokavalioni puolestaan koostuu aika lähelle 50/50 jakaumalla juustosta ja sipseistä). 150 gramman pala Castellon sinihomejuustoa, joka maksaa Suomessa reilut kaksi euroa, maksaa täällä yli seitsemän euroa! Byyh.

Kielimuuri

Uuden kielen opetteleminen kolmekymppisenä on jo haaste sinänsä, saati sitten kielen, joka vaatii myös uusien aakkosten opettelun. Työn ja kaiken muun elämän ohella tuntuu myös usein (aina) tosi raskaalta tarttua oppikirjaan/opetusvideoihin.

Ota siitä nyt sitten selvää

Aina kun oppii jotain uutta ja saa viestinsä läpi paikallisille heidän kielellään, tulee ihan valtavia onnistumisen tunteita. Valitettavasti näitä hetkiä enemmän on kuitenkin niitä tilanteita, kun kiroaa omaa osaamattomuuttaan. Niin kauan kun et osaa paikallista kieltä, olet auttamattomasti kaikessa vähän ulkopuolinen.

Olematon kierrätys ja muovin yltiöpäinen käyttö

Muovia, muovia, muovia. Muovia tunkee joka päivä joka suunnasta eri muodoissa. 2017 startannut vetoomus #EIGHTTOZERO – Reduce plastic bag use in Thailand kertoo, että keskimäärin ihminen Thaimassa käyttää 8 muovipussia päivässä – enkä epäile yhtään. Tämän lisäksi kunnollista yhtenäistä kierrätyssysteemiä ei ole. Kaverit olivat melko hämmästyneitä, kun kerroimme kuinka monta erilaista jäteastiaa suomalaisessa taloyhtiössä parhaimmillaan on.

Me yritetään aina muistaa kantaa mukana omaa ostoskassia ja kieltäytyä turhista pikku pusseista ja pilleistä. Mutta silti aika usein käy niin, että ostosten sekaan on ehditty livauttaa joku muovilusikka. Lisäksi kannamme osaltamme kortemme muovikekoon erilaisten pakkausten muodossa joka kerta, kun tilaamme ruokaa kotiin (yhdestä paikasta ei voida tilata enää ollenkaan, oltiin niin järkyttyneitä siitä muovin määrästä mihin ruoka oli pakattu) tai ostamme ruokaa katukeittiöistä.

Poliisi ei välttämättä ole ystävä

Olemme kuulleet juttuja, kuinka poliisi pysäyttää taksin, tutkii matkustajien tavarat ja ”löytää” sieltä huumeita. Sitten mennään automaatille tai putkaan. Yrittäjien elämään täällä kuuluu valitettavan usein se, että joko maksat säännöllisesti lahjuksia tai seuraa isoja ongelmia. Kaikki poliisit eivät ole pahoja tai korruptoituneita, mutta tämä on ehdottomasti yksi ongelma, josta olen täällä eniten huolestunut ja näistä asioista kannattaa olla tietoinen.

Hyvät ja huonot taksit

Taksit Bangkokissa ovat sekä mahtavia että ihan persiistä. Mahtavaa on se, että niitä on paljon ja ne ovat halpoja. Ei kauheasti tarvitse miettiä raaskisiko paikkaan x mennä taksilla vai ei!

Raivostuttavaa on se, että varmaan puolet kerroista taksikuski ei ole syystä tai toisesta halukas ajamaan sinne, minne minä haluan mennä. Koska tätä tapahtuu niin usein, on täällä tapana ensin huikata kuskille, minne haluaisi päästä ja sitten katsotaan, hyväksyykö kuski vaatimattoman toiveesi.

Toisekseen joskus käy niin, että kuski kyllä ottaa kyytiin ja lähtee ajamaan, mutta itse asiassa hänellä ei ole mitään käryä mihin hän on ajamassa. Kannattaa siis itse olla mahdollisimman kartalla siitä, minne on menossa – ja tässä auttaa nykyään onneksi taivaan lahja nimeltä gps.

Siitä vois napata pinkin tai vihreän taksin

Kolmas ärsytyksen aihe on joidenkin kuskien haluttomuus käyttää mittaria. Näihin tyyppeihin emme kyllä ole viime aikoina törmänneet, mutta varsinkin suosittujen turistikohteiden luona tällaisia kuskeja pyörii. Suosittelen, että kukaan ei heidän kyytiinsä hyppäisi – Bangkokissa taksin kuuluu käyttää mittaria ja piste, ei mitään ”fixed price” -soopaa.

Nämä ongelmat ovat vaikuttaneet siihen, että käytämme tosi usein Grabia. Se on erittäin hyvä vaihtoehto erityisesti silloin, jos on menossa johonkin itselle tuntemattomaan uuteen paikkaan. Grab-kuskit käyttävät itse gps-karttaa suunnistamiseen, joten voi olla aika turvallisin mielin, että he osaavat perille, vaikka et itse osaa reittiä neuvoa.

Ruuhkat

Taksilla ja Grabilla kulkeminen on täällä tosiaan halpaa ja sitä tulee harrastettua tosi usein. Edellä mainittujen pikku haasteiden lisäksi niillä kulkemisessa on kuitenkin vielä yksi iso ongelma: ruuhkat. Ne saattavat olla täällä massiivisia. Jos on sinulla on tilanne, että on super tärkeää, että olet jossain paikassa prikulleen kello x, suosittelen metroa (MRT) tai ilmajunaa (BTS) – jos se vain on mahdollista. Jos perille ei pääse järkevästi julkisilla kulkuneuvoilla tai haluat vaikkapa välttää kävelyä, ota taksi, mutta tarkista Google mapsista arvioitu matka-aika ja tuplaa se. Poikkeuksen tekee ainoastaan yöaika, jolloin voi varsin sutjakkaasti suhailla minne lystää. Myös viikonloppuisin ruuhkat ovat maltillisempia.

Note to self: kannattaisi elää kuten opettaa, ettei olisi aina myöhässä joka paikasta.

Pahat hajut

Bangkok haisee. Epämiellyttäviä hajuja puskee viemäreistä, katujen varsille kerätyistä roskapusseista, likaisista joista, duriania myyvistä kojuista sekä katukeittiöistä, joissa käsitellään vaikkapa raakoja mereneläviä.

Roskapussit heitellään kadun varteen ja siitä ne ennen pitkää kerätään pois

Olen tosi herkillä aamuisin, enkä esimerkiksi pysty syömään mitään ainakaan tuntiin heräämisestä, koska kaikki vähän ällöttää. Aamuiset työmatkat ovatkin välillä hyvin jännittäviä, koska joudun kävelemään useamman katuravintolan ohi, jotka ovat tietysti jo heti aikaisin alkaneet grillaamaan kaloja ja keittelemään liemiä ja muuta sellaista. Siinä sitten keittiöstä kantautuvan kuuman hajujen sekalmeskan iskiessä päin naamaa voin vain arvuutella pysyvätkö ylös pyrkivät vatsahapot siellä, missä niiden kuuluu olla. Oikeasti, oksennus on ollu ihan äärimmäisen todellinen uhka useammankin kerran.

Kalat pyörii grillissä heti aamu varhaisella

Huonot ja olemattomat jalkakäytävät

Jalkakäytävät Bangkokissa ovat kapeita (pienillä kaduilla täysin olemattomia) ja usein huonossa kunnossa. Täällä saa todella katsella varpaitaan kun kävelee, ettei kompastu johonkin haljeneeseen katukiveen tai tipu aukinaiseen viemäriin. Vilkkaimpiin aikoihin kapeat jalkakäytävät täyttyvät ihmisistä (jotka kävelevät usein mielellään keskellä katua) sekä katukaupustelijoista, ja parhaassa tapauksessa sekaan tunkee vielä muutama moottoripyöräkin.

Ei-niin-lemmikkiystävällinen kaupunki

Tämä on tosi harmillinen asia ja syy miksi emme ole halunneet tuoda meidän koiraa tänne. Lemmikkikulttuuri on täällä kyllä selvästi muuttumassa ja 5-10 vuoden päästä tilanne voi olla hyvinkin erilainen, mutta toistaiseksi Bangkok on aika haastava paikka pitää koiraa.

Bangkokissa on hyvin vähän viheralueita ja suurin osa niistäkin on kielletty koirilta. Taksit eivät yleensä suostu ottamaan koiria kyytiin, joten jos haluaisi päästä jonnekkin kauemmas puistoon, pitäisi olla oma auto (tai käyttää kalliita lemmikkitakseja). Olen kuullut, että olisi olemassa joitain lemmikkiystävällisiä kerrostaloja/taloyhtiöitä, joiden yhteydessä on oma pieni ulkoilualue, mutta en ole sellaisessa koskaan vieraillut. Yleisesti vuokra-asuntoihin ei saa viedä eläimiä. Suurin huoli täällä koiran kanssa elämisessä olisivat varmaan katukoirat, jotka saattavat olla vihamielisiä lemmikkipuudeleita kohtaan.

Itse koen, että ainoa järkevä tapa pitää koiraa täällä olisi, että asuisi omakotitalossa, jossa on kunnollinen oma piha. Mutta sellainen talo tuo sitten mukanaan niin paljon kaikkea muuta säätämistä, että enpä tiedä olisiko meistä siihen.

2 kommentit

  1. Aika samat on ärsytyksen aiheet meilläkin. Vesi me haetaan kujan automaatista täyttöpulloon, ihan vaan koska se hemmetin muovin määrä ahistaa eikä olla halukkaita sitä omalta osaltamme lisämään. Meitä kuitenkin myös epäilyttää se veden laatu, joskus se jopa haisee 🙄 Tota kotiin toimitettua vesilaitetta mekin on harkittu, ainakin naapurilla on sellanen.
    Hinnoista oon samaa mieltä: viinit, juustot puhumattakaan tuontivaatteista on silkkaa luksusta!
    Kielimuuria mulla ei ole mutta ymmärrän hyvin, että jos sellainen on, niin se tekee kommunikoinnista todella kankeeta.
    Kierrätys on tosiaan ihan lapsenkengissä. Meidän asuinpaikassa onneksi sentään jonkilaista kierrätystä harjotetaan ja jotkut saavat elantonsa toimittamalla esim. pahvit meidän lähellä sijaitsevaan pahvinkeräämöön. Myös lasipullot ja muovipullot jätetään roskahuoneeseen erikseen mutta en oo ihan varma miten niiden jatkokäsittely sit sujuu. Välillä on ihan hemmetin vaikee saada vastauksia tällasiin kysymyksiin vaikka kuinka yrittää!
    Poliisit….joo, ei oma kohtaisia kokemuksia mutta kuulopuheita kyllä.
    Taksien kanssa mulla ei oo meidän kulmilla ollut mitään ongelmia mutta se ainoo kerta viime talvena, kun yritettiin päästä Silomilta kotiin yöllä, niin aika monta taksia joutu pysyäyttämään ennekuin tuli se, joka suostui laittamaan mittarin päälle! Tässä mä oon kanssa ehdoton, mittari päälle ja sillä siisti. Se, että taksit ei suostu ajaa mihin vaan liittyy myös liikenteeseen, ruuhkiin ja kulkusuuntaan. Joskus vaan ei oo kuskin mitään järkee lähtee ajamaan pisteestä A pisteeseen B. Tuolloin kannatta miettiä esim. omaa sijaintia; auttaisiko vaikkapa kadun toiselle puolelle siirtyminen.
    Ruuhkissa liikkumiseen paras ratkaisu on mopotaksit, tosin niillä liikutaan vaan lyhyitä matkoja mutta yleensä niillä pääsee ainakin lähimmälle raideliikenteen pysäkille ( joka tosiaan on nopein tapa edetä ellei tilapäisiä liikenteen takkuiluja oteta lukuun)
    Hajut ja jalkakäytävät joo…juuri näin. Koira-asiaa en ole edes tullut ajatelleeksi!
    Mulla olis vielä muutama harmituksen aihe lisää mutta säästän sut niiltä! 😁

    • Tintti Vastaa

      Heii kiitos kommentista, tosi kiinnostavaa kuulla sun ajatuksia näistä! Meilläkin on talon roskahuoneessa toinen astia, joka on kai tarkoitettu jotenkin kierrätettäville asioille, mutta siinä ei ole mitään tarkempaa ohjeistusta. Ollaan laitettu sinne muovit, lasit ja metallit – tiedä sitte mitä niille tapahtuu…

      Mopotaksit on kyllä vikkeliä, mutta tulee aika harvoin käytettyä. Siinä on aina semmoinen turhan iso vaaran tuntu, kun ei ole omaa kypärää (ja tämän 6kk aikana mitä nyt ollaan täällä oltu, ei yhdelläkään kuskilla ole ollut extrakypärää matkustajalle). Ollaan enemmän ja enemmän siirrytty käyttämään julkista liikennettä niin paljon kun vaan pystyy, ei vaan jaksa kökkiä tuolla ruuhkassa. Me kun vielä asutaan ison tien varrella todella ruuhkaisessa kohdassa.

      Kauhea kun ei ole aikoihin ehtinyt kirjoittaa, syytän työkiireitä. Mutta muutosta on luvassa!

Kommentoi

Navigate